Kun kuulet nimen Lotta Harala, 33, ajattele comeback-kuningatarta, ennätystenmurskaajaa ja Suomen kiehtovinta aitajuoksijaa. Mutta kuinka hän päätyi dopingotsikoista kansallissankariksi? Mikä on hänen todellinen tarinansa niiden olympiaratojen ja median hymyjen takana? Onko hän naimisissa? Onko hänellä lapsia? Miksi kaikki yhtäkkiä puhuvat hänestä?
kuka hän oikein on?
Syntynyt 26. maaliskuuta 1992 Tampereella, Lotta Harala on suomalainen aitajuoksija, joka erikoistuu 60 metrin ja 100 metrin aitajuoksuun. Hän on noin 1,73 metriä pitkä, ja hänet tunnetaan paitsi räjähtävästä suorituskyvystään radalla – myös sitkeydestä, kohuista ja rohkeudesta, jotka määrittelevät hänen julkisen kuvansa.
Se mikä tekee hänestä poikkeuksellisen, ei ole vain hänen kansallisennätyksensä tai olympiasuorituksensa. Hän on kohdannut uran päättävät hetket ja palannut nopeampana, vahvempana, äänekkäämpänä.
2024 muutti kaiken
14. heinäkuuta 2024 Lotta teki sen, mistä useimmat urheilijat vain haaveilevat – hän rikkoi Suomen 100 metrin aitojen kansallisennätyksen, juosten ajan 12,65 sekuntia kilpailussa La Chaux-de-Fondsissa, Sveitsissä. Hän ohitti Reetta Hurskeen aiemman ennätyksen (12,68) kuin se ei olisi ollut mitään. Se ei ole vain nopeaa – se on otsikoiden arvoista.
Ja vain muutamaa viikkoa myöhemmin hän edusti Suomea 2024 Pariisin olympialaisissa, saavuttaen välieräpaikan 100 metrin aidoissa juostuaan 12,97 alkuerissä, ja 13,05 välierissä. Hän ei päässyt finaaliin, mutta sai jotain parempaa: kansan arvostuksen.
MM-kisojen kuuma hetki
Siirrytään maaliskuuhun 2025. Paikkana sisäratojen MM-kisat Nanjingissa, Kiinassa.
Harala juoksi 8,07 sekuntia alkuerissä. Vahva suoritus. Sitten tuli välierä – pakkoonnistumisen hetki. Mutta hän kellotti 8,10 sekuntia, sijoittuen viidenneksi erässään, juuri finaalin ulkopuolelle.
Erän voitti Puolan Pia Skrzyszowska, ajalla 7,79. Finaaliin pääsemiseksi olisi tarvittu alle 8,00. Hän ei päässyt finaaliin – mutta poistui radalta pelottomana.
Eikä unohdeta – vain aiemmin samassa kuussa hän juoksi oman ennätyksensä, 7,97 sekuntia, EM-kisoissa. Nälkää riittää.
Vamma joka melkein lopetti kaiken
Haralan tie ei ole ollut helppo. Vuonna 2019 hän kärsi vakavista selkäongelmista – niin vakavista, että ne vaativat leikkausta. Hän menetti koko kilpailukauden. Useimmat urheilijat olisivat luovuttaneet. Hän nousi, kuntoutui ja palasi radalle – suoraan kansalliseen loistoon.
Ja sitten tuli dopingpommi
Vuonna 2021 Harala antoi positiivisen näytteen 5-metyyliheksaani-2-amiinista, kielletystä piristeestä.
Otsikot räjähtivät.
Kuiskausket juoksivat.
Seurauksena oli kolmen kuukauden kilpailukielto.
Mutta hän ei paennut. Hän kohtasi median, otti täyden vastuun ja selitti, että aine oli peräisin saastuneesta kreatiinilisästä, jota hän käytti COVID-sulkujen aikana. Se ei ollut vain skandaali – se oli oppitunti. Sellainen, jonka hän eli julkisesti.
Rakkauselämä jota kaikki googlaavat
Kyllä, hän oli julkisessa parisuhteessa jääkiekkoilija Matias Myttynen kanssa. Kaksikosta tuli yksi Suomen seuratuimmista urheilijapareista, ja he esiintyivät jopa realitysarjassa “Lätkä Love”, joka tarjosi faneille kurkistuksen heidän yhteiseen arkeen.
Vaikka Harala ei ole päivittänyt suhteen nykytilannetta, heidän tarinansa keräsi valtavasti huomiota – ja lisäsi inhimillisen kerroksen hänen julkiseen kuvaansa.
Entä lapset ja perhe?
Tehdään tämä selväksi: Lotta Haralalla ei ole lapsia. Tämä on vahvistettu.
Mutta hänellä on uskomaton tukiverkosto.
Vanhemmat ja sisarukset seisoivat hänen rinnallaan:
- Kuntoutuksen aikana
- Dopingkiellon aikana
- Hiljaisina, armottomina paluun hetkinä
Hän on julkisesti kiittänyt heitä siitä, että he ovat hänen kivijalkansa – riippumatta otsikoista.
Hän ei ole vain nopea – hän on peloton
Urheilun ulkopuolella Harala on käyttänyt alustaansa puhuakseen asioista, joita monet urheilijat välttelevät.
Hän on puhunut avoimesti:
- Syömishäiriöistä
- Kehokuvaongelmista
- Hiljaisesta paineesta, jota naisurheilijat kantavat
Hänestä on tullut mielenterveyden puolestapuhuja suomalaisessa urheilussa, edistäen kehollista hyväksyntää ja tunteiden rehellisyyttä.
Miksi hänen tarinansa osuu niin kovaa
Lotta Harala ei ole yhden kauden ihme. Hän on kokonainen saaga. Loukkaantumisista kansainvälisiin finaaleihin, dopingkieltoon ja kansallisiin ennätyksiin – hän on tehnyt sen, mihin harva pystyy – uudelleenrakentanut, uudelleenohjelmoinut ja noussut uudestaan.
Eikä hän ole vielä valmis. Ei lähelläkään.
Ennätykset? Ne löytyvät kyllä
- 100m aidat: 12,65 sekuntia (2024 Suomen ennätys)
- 60m aidat: 7,97 sekuntia (maaliskuu 2025 – EM-kisat)
Kuka siis on Lotta Harala?
Hän on Suomen nopein aitajuoksija.
Hän on julkisen paineen selviytyjä.
Hän on mielenterveyden puolestapuhuja.
Hän on kansallisennätyksen haltija.
Hän on ollut alhaalla, mutta ei koskaan pysynyt siellä.
